Joogaharjoituksessa kukaan ei häviä
Jooga ja elämän voima (engl. Bringing Yoga to Life: The Everyday Practice on Enlightened Living, julk. 2003) on syvällisin ja haastavin kirja, jonka olen hetkeen lukenut. Kiinnostuin tästä Donna Farhin toisen, enemmän asanaharjoituksiin keskittyvän joogakirjan, Kehon ja mielen joogaa -kautta. Siinä Farhi kirjoitti joogan henkisestä puolesta niin inspiroivasti, että kiinnostukseni hänen tuotantoaan kohtaan heräsi. Oleellista Donnan tavassa kirjoittaa on ennen kaikkea lempeä ja kannustava pohjavire.
Donna korostaa tässä kirjassa, että tärkeintä joogassa ei ole se, pystymmekö seisomaan puoli tuntia päällämme, vaan ennen kaikkea sisäisen tyyneyden ja selkeyden löytäminen, sekä täysivaltainen oman hyvinvoinnin parantuminen.
Tämä hyvä olo säteilee myös ympäristöön: ihmisestä tulee joogan myötä ystävällisempi ja myötätuntoisempi. Kaikkien ei myöskään ole edes tarkoitus tehdä samaa harjoitusta, koska jokainen joogan harrastaja on ainutkertainen yksilö.
Tämä näkemys joogan tärkeimmistä tavoitteista on lohduttava, koska olen jo jonkin aikaa ollut oman harjoitukseni kanssa jumissa yhdessä ja samassa kohtaa: helpotetussa Bhujapidasanassa:
Donna korostaa tässä kirjassa, että tärkeintä joogassa ei ole se, pystymmekö seisomaan puoli tuntia päällämme, vaan ennen kaikkea sisäisen tyyneyden ja selkeyden löytäminen, sekä täysivaltainen oman hyvinvoinnin parantuminen.
Tämä hyvä olo säteilee myös ympäristöön: ihmisestä tulee joogan myötä ystävällisempi ja myötätuntoisempi. Kaikkien ei myöskään ole edes tarkoitus tehdä samaa harjoitusta, koska jokainen joogan harrastaja on ainutkertainen yksilö.
Tämä näkemys joogan tärkeimmistä tavoitteista on lohduttava, koska olen jo jonkin aikaa ollut oman harjoitukseni kanssa jumissa yhdessä ja samassa kohtaa: helpotetussa Bhujapidasanassa:
Joka kerta kun harjoitamme, joka kerta kun hengitämme
ja yritämme keskittää mielemme,
joogan tavoite on jo tavallaan saavutettu.
Se ei ole sen kummempaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti