Kassan kautta, Pauli Kohelo

Don Quiote meets Paulo Coelho

Pauli Kohelo, tuo pseudonyymi kirjailija (Kari Hotakainen..?), on siitä poikkeuksellinen tapaus, että jopa moniin hyvinkin suosittuihin kirjailijoihin kriittisesti suhtautuva luottokirjastonhoitajani pitää hänen tuotannostaan. Kun luin vuosia sitten Pauli Kohelon ensimmäisen kirjan, Ohessa tilinumeroni (julk. 2008), tartuin siihen nimenomaan kirjastonhoitajani suosituksesta. Teos olikin varsin omalaatuinen ja hilpeä, ja jätti mukavan kuplivan jälkimaun, joka on kestänyt tähän päivään saakka.

Nyt, kuusi vuotta myöhemmin, pääsin jälleen sukeltamaan Kohelon, tuon ristijärveläisen metsurin ja kirjailijan, veikeään maailmaan. Kassan kautta (julk. 2014) jatkoi pitkälti Kohelon ensimmäisen teoksen jalanjäljillä. Henkiseen ja fyysiseen matkantekoon keskittynyt kirja oli taas todellista parodian juhlaa: 

Minunkin matkakirjallani on useita esikuvia, mutta en vie aikaanne pitkillä listoilla vaan mainitsen vain oleelliset. 

Täysin ohittamattomana kaikupohjana on toiminut Pekka Himasen "Linnatuulesta Tuuliharjaan" (Karisto 2001), kirja joka kertoo Pekan matkasta historialliselta hämäläiseltä huoltoasemalta toiselle. Kirja on paitsi hengästyttävä selviytymistarina myös matka uuden ajattelun ytimeen. Pekka kirjoittaa ennennäkemättömän rohkeasti tavasta, jolla hän vaihtoi bussin taksiin lennosta kesken matkan koska sydän sanoi niin ja koska ulkoministeriö maksoi.

Kuten yllä olevasta pätkästäkin huomaa, tässä kirjassa ilkamoidaan paitsi Kohelon (Coelhon) itsensä, myös monien kuuluisuuksien kustannuksella. Osansa saavat muun muassa Tommy Hellsten, Veikka Gustafsson, Mauno Koivisto, Jörn Donner, Pentti Saarikoski, Martti Ahtisaari, Bono.. Lista jatkuu loputtomiin. Itse rakastan terävää sanailua, hyvää parodiaa ja intertekstuaalisia viittauksia yli kaiken, niinpä tämä teos sopi käteeni erinomaisesti. Vähän kuin olisi Uutisvuotoa katsellut.

Astangajoogan harrastajana nauroin erityisesti lajini gurujia käsittelevälle tekstinpätkälle:

Vittu ne joogamatot eivät mahtuneet koneen ylähyllylle kun joku vitun urpo oli laittanut oman laukkunsa poikittain. Vittu teki mieli vetää pataan sitä piereskelevää urpoa kun se ei mun yhdestä ilmeestä tajunnut, että laita nyt vittu vähän vikkelään se veskas niin että mun matot sopii tähän. (joogamestari Sri Pattabhi Joisin "Mielenmaltti" -lehdessä)

Viihdyin tämän Kassan kautta -teoksen parissa niin hyvin, että saatan ihan oikeastikin kuljettaa sen vielä ulos kirjakaupasta kassan kautta. Tosi on.

(Facebook/Anarkistimeemit)