"Kaksin aina kauheampi"
City-lehdestä tutun kolumnistiparivaljakko Pasan ja Atpon tuotanto tuli minulle alun perin tutuksi erään tamperelaisen ystäväni kautta. Ja voi niitä kertoja, kun olen sen jälkeen maannut hänen sängyllään vitutuskirja kädessä, ja nauranut kyyneleet silmistä valuen.. Välillä olen vieläpä tehnyt todellisen mustan huumorin cocktailin; yhdistellyt Pasaa ja Atpoa Hugleikur Dagssonin siekailemattomiin sarjakuviin. Priceless.
Kirjaston sensuuri iski
Kaikki eivät kuitenkaan arvosta Pasaa ja Atpoa ihan yhtä korkealle kuin minä ja kaverini. Kun taannoin menin etsimään tätä Eniten vituttaa parisuhde -kirjaa (julk. 2012) lähikirjastostani, ilmoitti kirjastonhoitaja, että hän ei Pasaa ja Atpoa kokoelmiinsa ota, koska kielenkäyttö on liian ruokotonta.
Ei auttanut kuin kaivaa kuvetta. Ensin tein maksullisen kaukolainan, ja myöhemmin ostin vielä omaksikin, sen verran hyvin tämä Pahkasikaankin verrattu, "viileän analyyttinen ja aikuismainen teos parisuhteen vittumaisuudesta" minuun upposi. Kronologisessa järjestyksessä etenevien osioiden nimet paljastavat kirjan reippaan hengen erinomaisesti:
ESINÄYTÖS - Arvaamaton ansa
ENSIMMÄINEN PUOLIAIKA - Kiristyvä silmukka
VÄLIAIKA - Kohtalokas sinetti
TOINEN PUOLIAIKA - Loputon vastamäki
JÄLKINÄYTÖS - Vääjäämätön ratkaisu
"That which does not kill us makes us funnier"
- Greg Dean
Minulle Pasan ja Atpon musta huumori tuo mieleen ennen kaikkea rakastamani stand up -komiikan, koska molemmille on yhteistä muun muassa aiheiden ottaminen omasta elämästä, asioiden turhauttavien puolien esiin nostaminen, ironia ja liioittelu. Pasa ja Atpo eivät myöskään huutele asioita norsunluutornista käsin, vaan tiedostavat omat puutteensa ja virheensä, ja tekevät säännöllisin väliajoin pilaa myös itsestään:
Exäsi facebook-statuksien, kuvien ja kavereiden aiheuttama mustasukkaisuus
Mitäpä tässä selittelemään: aivan vitun noloa kytätä exän tekemisiä ja vieläpä ottaa niistä itseensä. Tällaista tää on, Atpona oleminen.
Eronneet tyypit, jotka ottavat yhteyttä seksin toivossa.
Atpo: vaikka kirjoititkin tämän jutun ikään kuin et itse olisi tuo tyyppi, niin kyllä se silti viestii melko aktiivisesti sun säälittävyydestäsi.
..Ei mitenkään kiusallisen ilmiselvästi näy se, että ollaan nuoria jätkiä, jotka ei tajua hevonvittua elämästä, naisista, miehistä tai mistään muustakaan. Mutta ANTAKAA MEIDÄN NYT JUMALAUTA OLLA ASIOISTA MITÄ MIELTÄ ME HALUTAAN!
Verbaliikan ytimessä ovat täydellisesti ajoitetut ja muotoillut kirosanat, vaikka tässä kirjassa ulosanti onkin totuttua monipuolisempaa, ja lauserakenteet pitempiä. Monesti Pasan ja Atpon räävittömyyksille nauraessa on tullut mietittyä, että kiroilu voi todellakin olla sangen vapauttavaa ja terapeuttista. Tätä on myös tutkittu: brittiläisen yliopistotutkimuksen mukaan kiroilu voi antaa lisää itsevarmuutta, auttaa hallitsemaan tunteita ja jopa vähentää kipua. Ei siis ihme, että Pasan ja Atpon kirosana-akrobatiaan perustuvat teokset ovat suosittuja, vaikka useissa tosielämän tilanteissa manailu onkin sangen paheksuttavaa.
 |
| Kirjan lopusta löytyy tällainen, teoksen hengelle uskollinen pikku aktiviteetti. Menneisyyttähän on aina hyvä märehtiä! Eiku.. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti