sunnuntai 4. tammikuuta 2015

Haparointia, Jeffrey Brown





Well that was awkward


Kun kaltaiseni ummikko kuulee sanan "sarjakuva", tulevat mieleen ensimmäisenä Aku Ankka, Hevoshullu-lehden legendaariset Polle-sarjikset ja mahdollisesti vanhat supersankarisarjakuvat. Pian näiden jälkeen perässä seuraavat sanomalehtien sarjakuvastripit, kuten Viivi ja Wagner. Tämänkaltaisissa sarjakuvissa korostuvat perinteisesti ennen kaikkea huumori ja toiminta, ja meno on suhteellisen kilttiä.

Vaihtoehtosarjakuvia tekevän Jeffrey Brownin suuren menestyksen saavuttanut esikoisteos Haparointia (Clumsy, julk. 2002) on kuitenkin jotain aivan muuta. Tämä karkeasti piirretty, paljon alastomuutta ja seksiä sisältänyt kaukorakkaustarina sai minut tajuamaan, mitä kaikkea sarjakuvan avulla voidaankaan ilmaista. Tällä kertaa ei tipu alasimia päähän, eivätkä ajatuskuplissa loista hehkulamput. Ehei, nyt lukija ei pääse läheskään niin helpolla! 

Tämä omaelämänkerrallinen kertomus ("relationship memoir") meni suoraan ihon alle, ja oli täysin alaston paitsi fyysisesti, myös tunnetasolla. Lukija pääsee/joutuu todistamaan vierestä, miten hylätyksitulemisen musertava pelko lopulta toteuttaa oman kirouksensa teoksen päähenkilön, Theresaa rakastavan Jeffin, elämässä. Tunnelataus on odotettua vahvempi, ajoittain suorastaan hämmentävä.

Haparointia oli lukukokemuksena kuin tykyttävä avohaava. Kiusallinen, mutta koukuttava. Vääntelehdin vaivaantuneena ja kohottelin kulmiani, mutta en voinut jättää keskenkään. Ihan kuin olisi katsonut hyvin, hyvin intiimiä reality-sarjaa. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti